keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Throwing up is the only thin I can do

Viimeisiä päiviä Itävallassa.. Sekavat fiilikset taas vaihteeksi. Välillä tuntuu että en kuulu joukkoon, välillä taas melkein kuulun. Joukkoon kuuluminen on minulle ehkä tärkeintä. Tällä hetkellä en kuitenkaan tunne kuuluvani mihinkään porukkaan. En tiedä mikä minussa sitten on vikana.. Olenko liian ruma, läski vai onko käytöksessäni jotain..

Yllätin itseni kaksi päivää sitten oksentamassa lounaan. Seurauksena liiasta syömisestä ja pullottavasta vatsasta. Ja nyt olen jokaisen ruokailun jälkeen päätynyt vessaan.. En ole kuitenkaan kaikkea oksentanut. Vain suurimman osan.

Ahdistus kasvaa mitä lähemmäksi lähtöpäivä saapuu. Eilen tuli jonkinlainen ahdistuskohtaus bussissa. En pystynyt hengittämään kunnolla.

Nyt tiedän etten kuulu porukkaan. Olen vain kiusallinen henkilö josta halutaan eroon. Henkilö jonka kanssa ei haluta olla.

Haluan juoda. Kun olen juonut pikkasen, olo on kevyempi ja ahdistuksesta ei tietoakaan. Pystyn jotenkin olemaan oma itseni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti